Mitä yhteistä on pienen lapsen puheen oppimisella ja etenevää muistisairautta sairastavalla ikäihmisellä?
Nopeasti ajatellen, ei mitään. Hitaammin ajatellen, paljonkin.
Käsien tuntoaisti ja kaksikätisesti tekeminen aktivoivat muun muassa aivojen puhekuorta. Pieni lapsi oppii kunnolla puhumaan pystyessään tekemään kaksikätisesti asioita, kuten irrottamaan tussista korkin. Etenevää muistisairautta sairastava ikäihminen taas säilyttää puhekykynsä sitä paremmin mitä pidempään hän pystyy tekemään asioita kaksikätisesti.
Aktivoimalla aivoja kohdennetusti ja pitämällä yllä perusliikkumisen kannalta oleellisia toimintoja kuten vartalon kiertoa, myötäliikkeitä ja kehonhallintaa, pystymme pitämään toiminta-ja liikkumiskykyä yllä muistisairaudesta huolimatta.
Etenevät muistisairaudet rappeuttavat aivoja ja aivojen rappeutumisen myötä ihmisen toimintakyky heikentyy radikaalisti. Muistisairaus on elimellinen aivosairaus – se ei ole vanhuuden höperyyttä. Tulee muistaa, että muistisairaudet eivät kuulu normaaliin ikääntymiseen.
Eri muistisairaudet vaikuttavat elimellisellä tasolla eri tavalla. Alzheimer on muistisairauksista yleisin ja se johtaa hermosolujen kuolemaan ja aivokudoksen häviämiseen aivoista. Muutos vaikuttaa lähes kaikkeen aivotoimintaan ja tämän vuoksi niin kognitiiviset, emotionaaliset ja fyysiset ominaisuudet heikentyvät.
Liikunnallisen muistikuntoutuksen tavoite
Luonto on tehnyt ihmisestä sopeutuvaisen ja vaikka aivosolujamme kuolee, voimme luoda uusia hermoyhteyksiä käytöstä poistuneiden tilalle. Vanhan polun umpeutumista on tärkeä ennaltaehkäistä ja pyrkimä luomaan uusia vaihtoehtoisia polkuja. Liikunnallinen muistikuntoutus pyrkii pitämään polut auki mahdollisimman pitkään ja herättelemään uusia polkuja toimintaan.
Liikunnallinen muistikuntoutus perustuu tämän hetkiseen tietoon muistisairauksien vaikutuksesta aivoihin ja ihmisen toiminta- ja liikkumiskykyyn. Sen tavoitteena on pitää muistisairautta sairastavan toiminta- ja liikkumiskykyä pidempään yllä ja hidastaa taudin tuomaa heikentymistä.
Mistä liikunnallinen muistikuntoutus koostuu?
Liikunnallinen muistikuntoutus näyttää ulospäin aivan normaalilta fyysiseltä harjoittelulta, välillä hiki tirskuu ja nauru raikaa. Harjoitteet valitaan kuitenkin aina spesifisti ja tarkoituksenmukaisesti. Perustana on ymmärrys muistisairauksien vaikutuksesta ihmisen toimintakykyyn, aivojen aktivointiin ja yksilön tarpeisiin.
Hyvä kehonhahmotus ja -hallinta ovat perusta ihmisen liikkumiselle. Kehonhahmotus perustuu asento- ja liiketuntoon, jotka taas perustuvat osaltaan aivojen toimintaan. Muistisairauden edetessä kehonhahmotus heikkenee, joten yksi tärkeimmistä osa-alueista liikunnallisessa muistikuntoutuksessa on nimenomaan kehonhahmotuksen ja hallinnan ylläpitäminen.
Liikunnallisessa muistikuntoutuksessa huomioidaan myös perusvoimataso, hengitys- ja verenkiertoelimistö ja liikkuvuus. Vaikka kyseessä olisi ryhmäharjoittelu, yksilöllisyys korostuu ja kaikille osallistujille tehdään alkukartoitus. Kartoituksen avulla kuntoutuksesta saadaan kohdennettua ja tehokasta.
Oman kehonpainon lisäksi erilaiset välineet ovat monipuolisesti käytössä tuomaan haastetta ja vaihtelua harjoituksiin.
Muistisairauden etenemisen pysäyttämiseen ei ole vielä löydetty hoitokeinoa, mutta kohdennetulla hoidolla ja kuntoutuksella toimintakyvyn heikkenemistä voidaan hidastaa.
Liian aikainen jalattomuus ei kuulu muistisairauteen!
ForemeFysio starttaa syksyllä liikunnallisen muistikuntotuksen pienryhmän, joka on suunnattu lievässä muistisairauden vaiheessa oleville henkilöille. Katso lisää ryhmästä täältä
Yhteystiedot
ForemeFysion Fysioterapia
Outi Himanen
045 641 5621
outi(a)foreme.fi
Kurikantie 12
33960 Pirkkala
